Maxette

Polttoaine:

Säädettävä palamisteho:

Jäähtymisaika:

Palopesä:

Paino valmiina:

Korkeus:

Hormiliitoksen korkeus
takaa liitettäessä:

puu

- norm.poltossa: 3-14 kW

- lämmittää: 45-280 m2

- suurella teholla käytettäessä: yli 15 kW

- lämmittää; yli 280 m3

14 h

Superkasetti SK 210

1150-1200 kg

2170 mm

- suoran seinän malli; 1780 mm

- nurkkatakka; 1850 mm

1. Luja, elämätön kuorimuuraus hohkakiveä. Rakenne mahdollistaa elementtisavupiipun asennuksen takan päältä lähtevänä (max 2000kg).

2. Reilu lämminilmasäleikkö purkaa lämpökammiossa kuumenneen kierto- ja ulkoilman huoneistoon.

3. Kaasutiivis, valurautainen liitinhormi lisää kiertoilman lämmitystehoa ja samalla jäähdyttää poistuvia savukaasuja.

4. Varaavat Oliviinikivet lämpökammiossa luovuttavat pitkään jälkilämpöä.

5. Energiasydämenä jämäkkä saumattomasti paksusta (8–18mm) valuraudasta valettu Superkasetti. Siinä ei ole pulteilla kiristettyjä liitoksia eikä hitsaussaumoja. Liikkuvia osia vain luukut ja paloilman säätimet. Superkasetti on kaasutiivis ja luja.

6. Luukkujen täsmällinen sovitus tasohionnalla takaa tiiveyden ja tekee irralliset, hankalat tiivisteet tarpeettomiksi.

7. Keraaminen lasitus kestää Superkasetin ainutlaatuisella polttotekniikalla saavutetut erittäin korkeat kuumuudet. Lasien kiinnitys valurautaluukkuun teräsjousilla mahdollistaa lasin ja valuraudan eriavoisen lämpölaajenemisen. Luukkujen erkkerimuoto on näyttävä.

8. Takka kierrättää ja lämmittää huoneiston ilmaa. Lämmitystä voidaan vielä tehostaa johtamalla takkaan ulkoilmakanava. Samalla varmistetaan riittävä ilman saanti ja parannetaan sisäilman laatua. Keddy-takkojen varusteisiin kuuluu säätö/sulkuosa, johon kanava liitetään.

1. Superkasetin suuren luovutuspinnan määrää, tehokkuutta ja nopeutta olemme vielä lisänneet tiheällä sisä- ja ulkopuolisella konvektiorivoituksella. Lämpö siirtyy mahdollisimman pienin lämpöhäviöin kasetin pinnalla virtaavaan ilmaan (terminen lämmitys).

2. Liekkipelti ohjaa savukaasut jälkipolttotilaan, johon vielä virtaa hapekasta ja kuumaa paloilmaa. Näin liitinhormiin poistuvissa savukaasuissa ei ole enää palavia aineita kuin häviävän pieninä osuuksina. Samalla poistuvan savun lämpötila on mahdollisimman alhainen.

3. Tulikuuma paloilma virtaa laseja "huuhdellen" kaasuuntuneeseen polttoaineeseen, pitäen lasit mahdollisimman kirkkaina. Palamisilman määrän annostelu, samalla tehon säätö, on täsmällistä ja helppoa. Kierrät vain molempia säätimiä vastakkaisiin suuntiin suunnilleen saman verran.

4. Lasien läpi näet mitä poltossa tapahtuu. Alku-lämmityksessä ja havu-puun poltossa annostele ilmaa reilummin (tehon-tarve, tervan palaminen, puun kosteus jne.).

5. Superkasetin suuri tilavuus mahdollistaa reilun latauksen, josta saat huipputehon tarvittaessa tai pienemmän, tasaisen lämmöntuoton pitkään. Oikealla säädöllä iltalataus kuivia, reilunkokoisia koivupuita hehkuu vielä aamullakin.

Keraamiset laatat, kaakelit ja muut lämmönkestävät kivilaatat ovat laastin kanssa, pieninäkin pintoina, hauska yhdistelmä.

KEDDY-takat antavat Sinulle lähes rajattomat mahdollisuudet omien ideoiden toteuttamiseen pinnoituksessa. Sinä itse päätät ulkoasusta ja siitä miltä oma takkasi näyttää valmiina. Voit käyttää valkoista laastipinnoitetta, kuten tämän esitteen tulisijoissa. Laastin voit myös sävyttää värijauheilla tai -pastoilla. Laastien levitykseen on monia työvälineitä, kuten erillaiset harjat ja koristetelat sekä lastat, sienet, käsikäyttöiset roiskemyllyt ja laastiruiskut. Työväline ja levitystapa jättää erilaisen jäljen. Pinta voi olla tasaisen sileä, urainen, rosoinen, kuvioitu, roiskerapattu, eri muotojen sekoitus jne. Erilaiset kivimateriaalit, kuten laatat, marmorit, luonnonkivet, jne. ovat käytettävissäsi.

Ulkoasu voi olla myös laasti- ja kivipinnoitteiden yhdistelmä.

Sinulla on myös mahdollisuus muutoksiin muotoilussa. Muutokset toteutat itse tai yhdessä muurarisi kanssa rakennuspaikalla. Voit rakentaa laskutasoja sekä lisähyllyjä hoitovälineille ja koriste-esineille, säilytyspaikan polttopuille jne. Lisämuurauksilla ja rappauksilla voit suurentaa tulisijan ulkokuorta, korottaa, leventää, syventää ja pyöristää sitä.

Materiaaleiksi soveltuvat erilaiset tiilet, harkot, kevytbetonielementit, luonnonkivet, jne. Pinnoituksen ja muodon voi uudistaa niin usein kuin haluat.

Näin tulisijakin on osaltaan muuntuva ja aina sisustuskokonaisuuteesi ja mieltymyksiisi sopiva.

Takkojen valmiit yksityiskohdat yhdessä Sinun omien pinnoitus­ideoidesi kanssa viimeistelevät onnistuneen ulkonäön.

Valinta on Sinun!

Työväline jättää jäljen. Laastipinta voi olla...

kuviotelattua

harjattua

hierrettyä

roiskerapattua

ruiskutettua

tasoitettua

Grafiitinmustat valurautaiset lämminilmasäleiköt tuovat kontrastia valkoiseen laastipintaan.

Takan perustus
Takat asennetaan normaalin palamattoman ja liikkumattoman takkaperustan päälle. Perustan palotekninen luokitus on A-60. Perusta muurataan tai valetaan samaan korkeuteen valmiin lattiapinnan kanssa. Arcade sekä Carat ja Carisma takkamallit voidaan asentaa myös suoraan puulattian päälle, mikäli lattia on mitoitettu kestämään takkojen painon. Kaikki tämän esitteen takkamallit voidaan varustaa ulkoilmaputkella. Putki on syytä asentaa perustan valun yhteydessä paikalleen.

Ulkoilmakanava
Sisäilman laadun ja asumismukavuuden kannalta on tärkeää huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta. Jos huoneistoon jostakin syystä (huippuimuri, muu koneellinen ilmanvaihto, jne.) syntyy alipainetta, saattaa se huonontaa hormin vetoa. Paras tapa varmistaa riittävä korvausilman saanti on johtaa putki ulkoa takkaperustan läpi takkaan. KEDDY-takkojen varusteisiin kuuluu säätö/sulkupelti johon putki liitetään. Takan sisällä lämmennyt hapekas ulkoilma korvaa palamisessa käytetyn ilman ja tehostaa lämmitystä sekä parantaa huoneilman laatua. Takan lämmitysjärjestelmään liitettynä suurikaan ulkoilman määrä ei aiheuta kylmävetoa asunnossa.

Hormisuositukset
Hyvä tulisija vaatii parikseen hyvän hormin. Savupiippujen rakenteesta on olemassa yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet. Tyyppihyväksyntä ja sen vaatimat varsin tiukat testit, yhdessä jatkuvan laadun valvonnan kanssa, varmistavat KEDDY-savupiippujen turvallisuuden. Turvallisuuden lisäksi hormi vaikuttaa tulisijan hyötysuhteeseen, polttopuun kulutukseen, toimintavarmuuteen, lämpöhukkaan, puhdistustarpeeseen jne. Oikein mitoitettu ja huolella asennettu KEDDY-savupiippu tulisijan parina on toimiva kokonaisuus. KEDDY:n hohkakivestä valmistettu Heda-savupiippu voidaan asentaa takkojen päältä lähtevänä. Päälle asennetun hormin enimmäispaino saa olla jopa 2.000 kg.

Hormien koot seuraavan suosituksen mukaan;

Minette: hormin halkaisija vähintään 150 mm tai hormin poikkipinta-ala vähintään 177 cm2.

Neo, Maxette, Mistral ja Regal: hormin halkaisija vähintään 200 mm tai hormin poikki­pinta-ala vähintään 314 cm2.

Arcade, Carat ja Carisma: hormin halkaisija vähintään 150 mm tai hormin poikkipinta-ala vähintään 177 cm2. Näitä takkamalleja ei voida kuormittaa Heda hormin painolla, vaan päältä liitettäessä käytetään Keddyn teräsmoduuli savupiippua.

Tulisijatoimitukset
Pakkaamme takat tarvikkeineen ja asennusohjeineen kuormalavoille. Pakkaus sidotaan teräs- tai muovipannoilla ja päällystetään kosteuden kestäväksi. Pakkaus on riittävän luja matkatessaan tehtaalta rakennuspaikalle. Toimitukset tapahtuvat kuljetusliikkeiden autoilla, joko rakennuspaikkaa lähimmälle tavara-asemalle, rakennuspaikalle tai autotien päähän. Ennakoi toimitusajankohta jouhevaksi muuta rakentamista ajatellen.

Asennusmuuraus
Tulisijat toimitetaan tarviketoimituksena. Ostaessasi KEDDY-takan ja -savupiipun sinulla on aina mahdollisuus omatoimiseen asennukseen. Selkeä elementtirakenne ja täsmälliset ohjeet varmistavat onnistuneen asennuksen. Lisäksi opastamme tarvittaessa asennukseen liittyvissä kysymyksissä.
Luottaessasi ammattilaiseen voit taas olla iloinen siitä, että asennus käy varmasti ja vaivattomasti.

Kun takka on vasta muurattu

Hohkakivestä valetut elementit ja muuraukseen käytetty laasti sisältävät paljon kosteutta. On tärkeää, että takka saa kuivua rauhassa ja hitaasti normaalissa huonelämpötilassa pari viikkoa. Superkasetin sisällä (yläosassa) on valetut kannakkeet liekinohjauspeltiä varten. Tarkista, että pelti on vapaasti (peltiä ei saa kiinnittää massalla, laastilla, tms.) paikallaan ja painettuna kasetin takaseinään kiinni. Em. kuivumisjakson jälkeen aloita lämmittäminen erittäin varovaisesti. Vain pieni puumäärä (noin 1 kg) kerrallaan ja korkeintaan pari kertaa vuorokauden aikana. Lämmitä takkaa näin noin viikon ajan kuivumisjakson jälkeen. Pinnoita takka vasta tämän ”sisäänpolttovaiheen” jälkeen ja anna myöskin pinnoitteen kuivua rauhassa.

Vinkki
Varaa aina pieniä pilkkeitä sytykkeiksi tulisijan lähettyville muutamaksi päiväksi kuivumaan (pienessä puussa on paljon palopintaa.)

Polttopuun koko ja suositeltava määrä
Sytytys: Pieni puu
– pituus; 30 – 35 cm
– paksuus; 2 – 5 cm
– määrä; noin 3 kg

Lämmitys: Normaalikokoiseksi pilkottu puu
– pituus; 30 – 35 cm
– paksuus; 6 – 10 cm
Suosittelemme polttoa, jossa puuta kuluu noin
2 kg/h (polttoainevirtaama).
Suurimmillaan polttoainevirtaama saa olla 3 kg
polttopuuta tunnissa.
Edellä mainitut määrät ovat lehtipuulaaduille.
Jos poltat havupuuta, pienennä puu määrää;
normaalipoltossa 1,5 kg/h ja max 2,5 kg/h.

Polttoaine

Ultrafire-takan polttoaine on puu. Useimmat puulaadut soveltuvat poltettaviksi. Tehollinen lämpöarvo (15 MJ/kg) puulla on sama laadusta riippumatta. Lehtipuulaadut palavat kuitenkin rauhallisemmin, eivätkä ne sisällä tervaa. Tärkeämpää kuin puun laatu on se, että polttopuu on kuivaa (kosteus max.15 – 20 %). Jos polttopuu on märkää, menee suurin osa puun tuottamasta energiasta polttoaineen kuivaamiseen. Märkä puu ei pala riittävän korkealla kuumuudella, palamisilman tarve kasvaa, hyötysuhde ja hormin veto huononee lisäksi takka ja hormi nokeentuvat. Puu on kiinteän ja kaasumaisen aineen yhdistelmä. Ensimmäiset kaasut haihtuvat jo alle 200 asteessa C ja viimeiset vasta lähes 800 asteessa C. Suurimmaksi osaksi hiiltä oleva kiintoaines syttyy palamaan noin 550 asteessa C. Jäännöshiilessä on 25 – 50 % tulipesään varastoi­tuneesta energiasta. Puhdas palaminen vaatii myös riittävää palamisilman saantia. Oikealla tavalla poltetusta kuivasta polttopuusta saa parhaimman hyödyn. Varastoi puu asianmukaiseen suojaan ja varaa tulisijan lähettyville pesällisen taikka parin tarve, samoin pientä pilkettä sytykkeeksi.

Paloilma

Teoreettisesti puu tarvitsee palaessaan ilmaa noin 3,7 m3 puukiloa kohti. Kuitenkin käytännössä palamisen ilmakerroin suuluukullisissa tulisijoissa on 2 – 2,5 eli ilmaa kuluu noin 7,5 – 10 m3 puukiloa kohti. Avotakoissa ilmakerroin on 10 – 30 eli ilmaa kuluu 40 – 110 m3/puukilo. Kun palopesän läpi virtaavan ilman ja siihen sekoittuvien kaasujen lämpötila tulipesässä ylittää 880° C, ei savukaasuihin enää yleensä jää palamiskykyisiä, nokeavia, pikeäviä, tervaavia tai happamia aineita. Savukaasut sisältävät lähinnä vain vettä ja hiilioksidia.

Nuohous ja hoito

Savupiippu, takka ja sen liitinhormi on syytä nuohota ja puhdistaa perusteellisesti vähintään kerran lämmityskauden aikana. Tarvittaessa kutsu nuohooja useammin.
Luukkujen lasit puhdistat noesta kätevimmin uuninpuhdistusaineella. Älä sumuta puhdistusainetta kuumiin laseihin vaan puhdista lasit kylminä. Noudata puhdistusaineen pakkauksessa olevia käyttöohjeita. Älä koskaan käytä hiova tai naarmuttavia puhdistusaineita tai -menetelmiä laseihin.

Vinkki!
Noki irtoaa lasista helposti myös seuraavalla tavalla:
1.    Kostuta pala talouspaperia vedellä.
2.    Ota hieman tuhkaa pesästä märkään talouspaperiin.
3.    Pyyhi noki pois laseista. Kuivaa ja kiillota lasit tarvittaessa puhtaalla talouspaperilla.

Tuhkan poisto: Laita aina poistettu tuhka metalliseen tuhka-astiaan (voi sisältää vielä hehkuvia hiiliä).

Tärkeää! Jätä palopesään ohut tuhkakerros (10 – 20 mm), poltosta tulee tehokkaampi ja savukaasut ovat siitä syystä myös puhtaampia. Tuhkakerros polttaa myös jäännöshiilen tehokkaasti loppuun.

Tärkeää! Nokipalon sattuessa sulje takan luukut ja käännä palamisilman säätimet ”Kiinni” asentoon. Kutsu palokunta. Savupiippu ja sen hormit on aina tarkastettava nokipalon jälkeen, ennen kuin tulisija käytetään uudelleen. Katselmuksen suorittaa palotarkastustoimi.

Tulisija ja hormi

Puun poltossa syntyvän savun tiivistyminen

Savun lämpötilan laskiessa alle tietyn lämpötilan alkavat siinä olevat höyryt tiivistyä. Tiivistyvästä nesteestä riippuen puhutaan happokastepisteestä tai vesikastepisteestä. Kun poltetaan kilo puuta, syntyy 0,7 – 0,9 kiloa vettä ja 7,5 – 10 m3 muita palokaasuja.

Savun jäähtyminen hormissa

Savukaasuissa on hiilidioksidin (CO2) lisäksi runsaasti vettä. Lähtiessään tulisijasta savu alkaa välittömästi jäähtyä. Kaasun lämpötila laskee oikein mitoitetussa tiilihormissa noin 10 C jokaista nousemaansa metriä kohti. Savukaasun lämpötila tulisijan jälkeisessä savuhormissa ei saa laskea liian alas, jotta savukaasuissa oleva vesihöyry, hapot, piki ja terva eivät tiivisty savupiipun seinämiin. Savukaasun lämpötilan tulisijan jälkeen pitäisi olla keskim. 150 – 180 C.

Jäähtymiseen vaikuttavat seikat

Jäähtyminen ja sen seurauksena tapahtuva savun tiivistyminen ovat riippuvaisia mm. hormin materiaalista, rakenteesta ja sen mitoista. Ulkoilman lämpötilasta, tulisijan käyntijaksojen pituudesta ja savun lämpötilasta. Lisäksi hormin sisäkuoren massasta, hormin alkulämpötilasta, hormien lukumäärästä savupiipussa ja hormien käyttö­lämpötilasta. Vielä vaikuttavat hormien poikkipinta-alat, pituudet ja muoto sekä ulkoiset ilmasto- ja ympäristöolosuhteet. Massiivinen rakenne, kuten tiilipiippu jäähdyttää savua huomattavasti enemmän ja nopeammin kuin hyvin lämmöneristetty hormi. Savuhormin sisäpinnan seinämien lämpötila on aina alhaisempi kuin vastaavalla kohdalla olevan savun lämpötila. Sekä savu että hormin sisäpinta jäähtyvät ylöspäin mentäessä sitä enemmän, mitä suuremman massan savu joutuu lämmittämään.

Piipun rapautuminen

Jos savun sisältämä vesihöyry jatkuvasti tiivistyy hormin seinämiin, on seurauksena piipun rapautuminen. Kosteus imeytyy tiilen läpi ja se saattaa kovilla pakkasilla jäätyä tiilen ulkopinnan läheisyyteen. Jäätyessään vesi laajenee ja rikkoo tiilen. Tämä rapautumisilmiö näkyy tiilen ulkopinnan lohkeiluna. Piipun kostumista edistävät myös tiilihormin omat lämpöhäviöt ja ylimitoitus. Lämpöhäviöitä syntyy tiloissa, jossa piippu kulkee eristämättömänä kylmien tilojen läpi ja tietysti piipun vesikaton yläpuolisessa osassa. Savukaasu jäähtyy tällöin liikaa. Samoin käy, jos hormi on ylimitoitettu. Ylisuuressa hormissa kylmä ilma virtaa alaspäin, jäätää yläosan, jäähdyttää savukaasuja enemmän ja mikä pahinta hormi ei vedä.

Kun hormi ei vedä

Yleensä etsitään syytä tulisijasta. Kuitenkin lähes kaikissa tapauksissa syy on hormissa. Syynä vedon huonouteen, edellä mainittujen syiden lisäksi, voivat olla mm:
– hormi ei vastaa tulisijan hormille asettamia vaatimuksia
– savupiippu on liian lyhyt
– hormin poikkipinta-ala on liian pieni tai liian suuri
– hormissa on ilmavuotoja
– hormi on huonosti lämpöeristetty
– hormissa on laastipurseita
– hormia ei ole nuohottu
– jne.
Lisäksi hormin välityskykyyn vaikuttaa asunnon ilmanvaihtojärjestelmä, joka aiheuttaa alipainetta jos korvausilman määrää ei ole mitoitettu oikein. Hormi ei missään olosuhteissa saa toimia tuloilmakanavana.

Vinkki
Jos tiilihormi on kastunut, kuivaa se polttamalla tulisijassasi puuta suurella ilmaylimäärällä avoimin luukuin. Näin tiilihormiin kondensoitunut vesi haihtuu ja poistuu savun mukana.

Vinkki
Jätä ”kylmilleen” jääneen (vapaa-ajan-) asuntosi tiilihormien sulkupellit auki. Näin savupellit eivät talvella jäädy kiinni ja hormissa on myös tuuletusta.

Toimivuus, turvallisuus ja taloudellisuus

Savupiippu ja sen hormit vaikuttavat ratkaisevasti tulisijojen toimivuuteen, taloudellisuuteen, puhdistustarpeeseen, hyötysuhteeseen, lämpöhukkaan, jne. Rakenteellisesti virheellinen, kastunut ja alilämpöinen hormi nokeentuu, pikeentyy ja rapautuu, jolloin se on myös selvä paloturvallisuusriski. Eristämätön savupiippu kuluttaa myös tulisijalla tai muulla tavalla tuotettua lämpöenergiaa. Savupiipusta huoneistoon saatu savukaasujen säteilylämmön määrä on vain pieni osa siitä, mitä hormi, toimiak­seen ja pysyäkseen kunnossa, kuluttaa. Piipulla ei kannata taloa lämmittää, koska suurin osa lämmöstä pyrkii ja myös siirtyy ylöspäin.

Polttopuun on syytä olla kuivaa

Puun palamisesta syntyvän savun kastepiste riippuu polttoaineen kosteuspitoisuudesta ja palamiskaasun CO2-pitoisuudesta. Halkojen kosteus on yleensä 20 – 30 %. Suuluukullisten tulisijojen savukaasujen CO2-pitoisuus on yleensä 6 – 12 %, jolloin halkojen vesikastepiste on 35 – 50 C. Avotakoissa savun CO2-pitoisuus on yleensä alle 3 %, jolloin vesikastepiste niissä on 25 – 33 C.

Apu kastuneen hormin kuivaamiseen

Puun palamisesta syntyvän savun kastepiste riippuu polttoaineen kosteuspitoisuudesta ja palamiskaasun CO2-pitoisuudesta. Halkojen kosteus on yleensä 20 – 30 %. Suuluukullisten tulisijojen savukaasujen CO2-pitoisuus on yleensä 6 – 12 %, jolloin halkojen vesikastepiste on 35 – 50 C. Avotakoissa savun CO2-pitoisuus on yleensä alle 3 %, jolloin vesikastepiste niissä on 25 – 33 C.

Vinkki
Kaikki savupiiput on hyvä varustaa pysyvällä sadehatulla.
Se säästää hormit ja tulisijat turhalta korroosiolta, auttaa vedossa ja tekee piipun päästä huolitellun näköisen. Huomio kuitenkin ettei piipunhattu ole nuohouksen este.

Suosittelemme polttopuiden ladontaa ristikkäin.